Datüv fonas de Rio Orinoco fa tävel flentik Chaffanjon

CHAMP-RIGOT PAUL.


Fons de « Rio Orinoco », flum gletik kel vatom läni de « Venezuela; », in Sulümelop, pedatüvoms finü yel 1886id fa söl Chaffanjon, tävel flentik, kele söl dünal tida publügik de Püblig flentik ikonfidom komiti nolik.


Söl Chaffanjon, pakopanöl fa magel tälenik panemöl Morisot, ämotävom se Flentän telul 6id, 1886 e ägolom balüdo al « Caracas », glezif pübliga de « Venezuela » kela bisiedal, genal Crespo, älasumom omi ladliküno e ägivom ome komedapenedis plo govals plovinas kelis ämütom dugolön.


Folul 7id tävels tel änakömoms in « Ciudad Bolivar », zif seistöl len « Rio Orinoco », mimets 500 de mel. Zif at labom lödelis 10.000 e binom zenod melakas plo läns pevatöl fa « Orinoco » e fa nebaflums omik. Lä « Ciudad Bolivar » vats fluma laboms geili de mets te 7 u 8 sus melaplen. Nebäns legletik vobadoms jü nisul « La Tortola », seistöl mimets 300 ninlänavedo. Zumöps de « Bolivar » binoms vemo nitedik plo visitels: palödoms fa vietiks anik, blägans, nidänels e pato fa mestits lemödik. Len flum nilik « Caroni » nuluton xolis e jevalis. Nulutel flentik, söl Luccioni, äjonom koläneles okik nimis lejönik.


Ven änolon in « Ciudad Bolivar » das söl Chaffanjon ädesänom blüfön datüvi fonas de « Rio Orinoco », no äkanom tuvön eki kel ävilom kopanön omi. Segun lusags lomik, dil löpik fluma pälödom fa foätels, lufidels manas, e äbinom nerivik no te plo vietiks ab i plo nidänels it. Yed, danü peneds genala Crespo, mans anik päbüdoms fa goval zifa al kopanön tävelis flentik du dil sembal täva omsik.


Ämotävoms se « Bolivar » mälul 10id, e pos dels anik nafama su flum, älänoms al « Muitaco » kö flentel François Burban, kopanel dokela Crevaux, pesepom du yel 1881id. Susü « Muitaco », Rio Orinoco zigolom belis panemöl « Torno », kels binoms vemo foetafulik: vid fluma binom us mimets jöl.


Lä « Mapire », neplid veütik äzidom: dukel tävelas e mans fol kels äkopanoms omis sis « Bolivar » äfugoms ko bal de bots, mopolöl stokis valik. Letöbiko, flentels äködutoms botelis tel, älemoms nulüdamedis e ädenuninafoms okis su « Rio Orinoco ». Dels balsekil latumo änakömoms al « Las Bonitas », ab ifegeboms nulüdamedis valik e ifidoms vulis du dels fol e lafik.


Velul telsetelid, ärivoms « Caïcara », pag veütik ab vemo nesaunlik, kö söl Morisot ävedom vemo malädik. Lä « Caïcara » e in fots nilik tuvon ninpenädis bäledatik pegavöl su klifs. Za mul bal poso, saun söla Morisot evedöl gudikum, flentels tel äfovoms tävi omsik e ägoloms visü flumamuds de « Rio Apure », « Rio Meta », « Rio Vichada », « Rio Guaviare », pedavestigöl fa dokel Crevaux e « Rio Atabapo ». Lä plad kö flums lätik tel at flumoms in « Rio Orinoco », pag « San Fernando-de-Atabapo » seistom. Söl Chaffanjon e kopanel omik pälasumoms ladliko us fa lödel sembal, söl Mirabal, kel iyufom vöno dokeli Crevaux, e kel älovesumom ködutami botas e botelas.


Balsebalul balid, plepads valik äbinoms pekofükik e davestigels ämogoloms sevoköl: Venezuelän lifomös! Flentän lifom-ös! Dels kil poso ärivoms flumamudi de « Rio Ventuario » kela jols palödoms fa nidänels « Maquiritares », « Piaroas » e « Macos ».


Tävels äsufoms neplidi nulik lä lak « Carida » seistöl len jol nedetik de « Orinoco ». Fol de nidänels « Banibas » pededüköl se « San Fernando » äfugoms neito, lapinöl butis tel. Yed sol Chaffanjon äläbom tuvön yufanis votik e änakömom fino lä « Rio Cassiquiari », kanad natik kel labom lonedi de mimets 300 e me kel vats de « Rio Orinoco » e de « Rio Negro » kolkömoms. Pos exämön makabi at seledik, tävels tel äfovoms tävi omsik e ärivoms « La Esmeralda », kö äspeloms tuvön lödelis; ab pag at äbinom nepelödöl.


Lä flumamud de « Rio Gambirima » söl Chaffanjon äkolkömom nidänelis « Bares » kels, yels anik büo, imölodoms famülis tel lölik len « Rio Cassiquiari » al lapinön kuinis nemödik de güm. Tel de mölodels at ävedoms tävakopanels oma.


Balsetelul 4id, tävels änakömoms visü « Rio Padamo », flum veütikum ka « Rio Orinoco » it, e du del suköl ägoloms bifü flumamud de « Rio Ocamo ». Balsetelul 7id, lä « Rio Mavaca », nidänels kels äkopanoms sölis Chaffanjon e Morisot, dledöl palufidön fa foätels « Guaharibos », äviloms mutön flentelis al getävön. Danü stanöf tävelas tel, botels ädenuvedoms peyoköl e täv bivedik päfovom. Yed, balsetelul 12id, dukel äplöpom fugön me büt smalikün. Tävels äklödoms das spels valik omas pädistukoms, das töbs e neläbs valik omas ävedoms nepöfüdik demü lüvam temipik at. Ab söl Chaffanjon äbunom in büt gletikün ko gubels bals e, pos düps tel, ägeblinom fugeli.


« Rio Orinoco » ivedom so nabik e so nedibik das täv no äkanom pafovön me büt gletik. Söl Chaffanjon, lüvöl fleni omik len top at, ämogolom, pakopanöl fa tel de nidänels « Bares », ve flum kel ävedom aiumo nabikum.


Ädalogoms mödikna « Guaharibos », ab foätels pöflik at no äjinoms vemo jekik. Äbinoms negeilik, älaboms logodi nimik, stomägi pesvelöl, helemi lonedik e neklinik e äbinoms löliko nüdik. Nestü blüfs valik tävela flentik, ädäloms nevelo nilön omi. Pos elovesiadön büti smalik omas ovü vatafals mödik, tävels kil änakömoms lä lulak vidik kela dugol ädulom du düps fol, e, balsetelul 18id 1886, söl Chaffanjon älestänon stäni Flentäna lä fons de « Rio Orinoco », len « Sierra Parima » futü bel keli änemom: bel « Ferdinand de Lesseps ».



Se Volapükabled Tälik 1888, Nüm: 6, Pad: 44.