Dr. Morten Luther ucceb Katekismusaš
Dr Morten Luther.
Dr. Morten Luther
ucceb
Katekismusaš.
 |
 |
|
 |
 |
|
Kristianast, 1837.
K. Gröndahl lut prenttijuvvum.
| a | a, | k | k, |
| o | o, | d | d, |
| u | u, | d‘ (dh) | đ, |
| e | e, | t | t, |
| i | i, | th | ŧ, |
| aa | å, | l | l, |
| æ | æ, | n | n, |
| b | b, | ngh | ŋ, (engh) |
| f | f, | r | r, |
| m | m, | s | s, (es) |
| p | p, | shj | š, (eshj) |
| v | v, | dʒ | ʒ, (eds) |
| h | h, | dʒhj | ǯ (edshj) |
| j | j, (jod) | tʒ | c, (tse) |
| g | g, | tʒhj | č, (tshje) |
| g‘ (gh) | ǥ, |
Vuostas oasse.
|
|
|
Låǥe bakkom.
Vuostas bakkom.
Æi dust galga læt æra ibmelak go mån!
Mi dat læ?
Mi galggap buok bagjel ibmelest ballat ja su æccet, ja [ 6 ]aive fal su ala dårvomek bigjat.
Nubbe bakkom.
Ik galga ibmelad nama duššalaǯǯan adnet; dastgo hærra dam i aššetæbmen låǥa, gutte sunama duššalaǥǥan adna.
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, åtte su basse nama boft æp mi garod, vuorno, [ 7 ]noaidastala, gielastala, æpge bæte; mutto buok hæđestæmek ja vuostegieđagævadestamek dam čuorvvot, råkkadallat, ramedet ja gittet.
Goalmad bakkom.
Muite vuåigŋadam bæive, atte dam bassen anak!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte sarne ja su sane æp mi bagjelgæča, æpge [ 8 ]dast erit ajatala; mutto dam bassen adnet, mielastæmek dam guldalet ja oapatet.
Njæljad bakkom.
Dån galgak gudnjetet ačad ja ædnad, vai burist gunji gævva, ja ædnamest gukka oaǯok ællet.
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte vanhemidæmek ja sin, gæin rađđimuš [ 9 ]min bagjel læ, æp mi bagjelgæča, æpge moaratate; mutto sin gudnest ja rakisvuođast adnet, balvalet, jægadet ja doatalet.
Viđad bakkom
Ik galga gåddet!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte guoibmamek æp mi vahagate, æpge su rubmaši maidege bahaid daǥa; [ 10 ]mutto su væketet, ja buok hæg hæđest su gagjot.
Guđad bakkom.
Ik galga fuorastet!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte buttesen ja gudnalaǯǯan mi ællep sani ja daǥoi guim, ja atte juokkaš gališguoimes rakisvuođast
adna ja gudnest. [ 11 ]Čečad bakkom.
Ik galga suoladet!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte guoibmamek ruđaid daihe æloid æp mi valde, æpge daid duokkasæmek bufte værre galvoi guim, æpge guđege bætolašvuođain; mutto su væktet mi galgap ælatusas ja æloides
aimoin adnet. [ 12 ]Gavtsad bakkom.
Ik galga værre duođaštusa cælkket guoimad ala!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte verid guoibmamek ala æp gielastala, æpge baha namaid su bagjeli bufte; mutto bæloštet mi galggap su, burid su birra [ 13 ]sardnot, ja buokrakkan buorebussi låkkat.
Åutsad bakkom.
Ik galga anestuvvat guoimad goađe!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat ja su æccet, atte gavvelvuođain guoibmamek arbe daihe æloid æp viga åǯudet, æpge, daǥadedin dego vuoiggadvuotta nuft gaibedifči, daid [ 14 ]haldosæmek barga buftet; mutto su væketet ja avotet galggap, vai haldostes sån daid anaši.
Låǥad bakkom.
Ik galga anestuvvat guoimad gališguoime, ik su balvalægje, ik su šivetid, ik maidegen, mi guoimestad læ!
Mi dat læ?
Mi galggap ibmelest ballat [ 15 ]ja su æccet, atte bællasæmek æp mi viga gæsset guoibmamek gališguoime, daihe balvalegjid, daihe šivetid, æpge galga, su dato bagjel, daid aldsemek viggat åǯudet, æpge daid sust erit buftet; mutto ravvit mi galggap sin årrot ja gædnegasvuođaidæsek barggat
dakkat. [ 16 ]Maid sardno Ibmel buok dai bakkomides birra?
Nuft sån sardno:
Mån, hærra du ibmelad, angeris ibmel læm, gutte vanhemi suddoid manaidæsek ala rangaštam goalmad ja njæljad buolva ragjai, sin gaskast, guđek muo vaššotægjek læk; mutto sigjidi, guđek muo eccik ja muo [ 17 ]bakkomid dållik, burid mån daǥam gidda duhat buolva ragjai.
Mi dat læ?
Ibmel aitta buok sin rangaštet, guđek daid bakkomi vuosta rikkok, de damditi galggap mi su moarest ballat, æpge viggat dakkat su bakkomi vuosta. Mutto buokaidi, guđek daid bakkomid dållik, armos ja buok burides [ 18 ]sån låpped; de damditi galggap mi maida su æccet, ja su ala dårvastet ja mielastæmek su bakkomi mield barggat dakkat.
|
|
|
Nubbe oasse.
|
|
|
Min kristalaš apostolalaš åsko-artikkalidamek.
Vuostas artikkal.
Sivnedæme birra.
Askom ibmel ače, buokvægalaš alme ja ædnam
sivnedægje ala. [ 20 ]Mi dat læ?
Åskom, atte ibmel muo læ sivnedam ja buok æra sivnadusaid, Atte sån læ addam ja ain vela rubmaš munji bisot, ja sielo, čalmid, beljid ja buok latoid, jierme ja buok mielaid; atte sån dasa yela munji bivtasid adda ja gamagid, bårramušaid ja jukkamušaid, goađe ja sid, gališguoime ja manaid, ædnam, šivetid ja [ 21 ]buok burid; atte sån buok darbašid ja ællamušaid munji arvaset ja bæivalaǯǯat fuolla, dam hæggam ja ællemam varas; atte buok hæđe vuosta sån muo suågjalægje ja buok bahast erit muo gattijægje ja varjalægje læ; ja dam buokrakkan sån dakka aive ačalaš ibmelvuođastes, buorrevuođastes ja vaimolađesvuođastes, i mange muo ansašæme [ 22 ]daihe dåkkalašvuođa diti: buok dam åudast gædnegas mån læmsu gittet ja ramedet, balvalet ja jægadet. Dat nanos ja duot læ juokke lakkai.
Nubbe artikkal.
Lånestæme birra.
Åskom maida Jesus Kristus ala, ibmel aidno barne, min hær ram ek, sakkanam basse vuåiŋast; rieǥadam nieidast Mariast; [ 23 ]gifsašuvvum Pontius Pilatus vuold; russinavlijuvvum; jabmam ja havdaduvvum; vuolas mannam helveti; goalmad bæive jabmi lut fastain bajas čuoǯǯelam; albmai bajas mannam; čåkkamen læ ibmel buokvæǥalaš ačes ålggiš gieđa bæld; dåbbensånfastain boatta
dubmičet ellid ja jabmid. [ 24 ]Mi dat læ?
Åskom, atte Jesus Kristus duot Ibmel læ, ačestes aǥalašvuođast rieǥadam, ja åskom maida, atte duot olmuš læ, nieidast Mariast rieǥadam, atte sån muo hærra læ, gutte muo læ lånestam, gutte lappum ja dubmijuvvum legjim, ja suddost erit muo læ bæsstam, jabmem ja bærgalaǥa famost, i gollin, ige silbain, [ 25 ]mutto su basse ja divras varaides guim, ja ansaškættes gifsines ja jabmemines; vai su ječas oabmen mån dakkujuvvušim, ja su valddegåddest su vuold ælasšm, ja aǥalas aiggai yanhurskesen, viǥetæbmen ja audogassan su balvalifčim; nuftgo sån jabmi lut bajasčuoǯǯelam læ, ælla ja rađđijægje læ aǧalašvutti. Dat nanos
ja duot læ juokke lakkai. [ 26 ]Goalmad artikkal.
Bassendakkam birra.
Åskom basse vuåiŋa ala, (ja åskom,) basse kristalaš girkko læ, basse olbmui særvve, suddoid andagassi addujubme, oaǯe (d. l. rubmaš) bajasčuoǯǯelæbme, ja aǥalaš ællem. Amen.
Mi dat læ?
Åskom, atte muo ječam [ 27 ]jiermest daihe famost im mate åsskot Jesus Kristus, muo hærram ala, imge su lusa bæssat; mutto basse vuåiŋ muo læ gåččom evangelium boft, muo læ čuvggim addaldaǥaides guim, duot åskost muo læ basotam ja bisotam; nuftgo åbba ædnam kristalaš særvvegådde sån gåččo, čoagga, čuvggi ja basot, ja duot aidno åsko sist dam bisot Jesus [ 28 ]Kristus boft; dam kristalaš særvvegåddest juokke bæive ålles suddoid andagassi addujume sån munji ja buok åskolaǯǯaidi adda, ja maŋemuš bæive muo ja buok jabmid bajasbåfta, ja aǥalaš ællem Kristus sist sån munji ja buok åskolaǯǯaidi adda. Dat nanos ja duot læ juokke lakkai.
|
|
|
Goalmad oasse.
|
|
|
Hærramek rokkus.
Ačačæmek, dån, gutte læk almin!
Mi dat læ?
Ibmel dai sanides boft rakkaset min gåččo su ala åsskot duot aččenæmek, ja ječaidæmek su duot mannanes [ 30 ]åsskot, vai roakkalaǯǯan ja nana dårvoin mi råkkadallašeimek, nuftgo rakis manak rakis ačestæsek råkkadallamen læk.
Tuostas rokkus.
Basotuvvus du nammat!
Mi dat læ?
Ibmel namma galle ječaldes basse læ; mutto dam rokkusist mi råkkadallap, vai dat [ 31 ]maida min lut bassen dakkujuvvuši.
Moft dat dakkujuvvu?
Go ibmel sadne buttesen ja čielgasen oapatuvvu, ja go migis maida, nuftgo ibmel manak, dam mield bassen ællep: dasa væketifčik dån min, rakis ačačæmek almest! Mutto gutte æra lakka! oapatæmen ja ællemen læ, go ibmel sadne oapat, sån ibmel nama [ 32 ]æppebasotægje læ min gaskast: dast erit varjalifčik dån min, almalaš ačačæmek!
Nubbe rokkus.
Båttus du valddegåddat!
Mi dat læ?
Ibmel valddegådde galle ječaldes boatta alma min råkkadalakætta; mutto dam rokkusist mi råkkadallap, vai
maida min lusa dat boađaši. [ 33 ]Moft boatta?
Go almalaš aččamek basse vuåiŋas migjidi adda, atte su armo boft mi åsskop su basse sanid, ja ibmellaǥaǯǯen ællep dabe aigest ja dåbbe aǥalašvuođast.
Goalmad rokkus.
Dakkujuvvus du dattot, moft almest, nuft maida ædnamest!
Mi dat læ?
Ibmel buorre, armogas datto galle dakkujuvvu alma min råkkadalakætta, mutto dam rokkusist mi råkkadallap, vai maida min lut dat dakkujuvvuši.
Moft dakkujuvvu?
Go ibmel cuvkki ja hætte buok baha arvalusaid ja juonaid, mak æi luoite min su basse nama basotet, æige [ 35 ]luoite su valddegådde boattet, mi læ bærgalaǥa, mailme ja min oaǯamek datto, mutto sanestes ja åskostes nanosen ja bisovaǯǯan min varjalet gidda min loapamek ragjai, dat læ min ibmelæmek armogas, buorre datto.
Njæljad rokkus.
Adde migjidi ådnabæive min juokke bæivalaš laibamek!
Mi dat læ?
Ibmel adda galle bæivalaš laibe, vela bahha olbmuidi, alma min råkkadalakætta, mutto dam rokkusist mi råkkadallap, vai sån addašimigjidi jierme dam dåvdat, vai gittolusain bæivalaš laibamek mi sust vuostaivalddep.
Mi arveduvvu juokke bæivalaš laibe boft?
Buok, mi rubmaš bibmui [ 37 ]ja darbašvutti gulla, nuftgo bårramušak, jukkamušak, biftasak, gamaǥak, goatte ja sid, bælddo ja ædnam, šivetak, ruđak, ælok, buorre ællem guoibme, buorre manak, buorre balvalægjek, buorre ja åskaldas isedak, šiega essevaldek, buorre dalkek, rafhe, dærvasvuotta, čaba davek, gudne, buorre ustebak, [ 38 ]åskaldas sida-guoimek ja daggaraǯak.
Viđad rokkus.
Ja adde migjidi velgidæmek andagassi, nuftgo migis vælgolaǯǯaidassamek andagassi addep!
Mi dat læ?
Dam rokkusist mi råkkadallap, amas almalaš aččamek suddoidæmek bællai gæččat, [ 39 ]ja amas sån dai diti råkkadusamek erit suppit; dastgo gælbotæmek mi læp oaǯǯot, maid mi råkkadallap, æpge dam læk ansašam; mutto mi råkkadallap atte armostes sån daid buokrakkan migjidi addaši, dastgo juokke bæive saggarak mi suddodep, ja aive rangaštusa ansašep; de aiggop mi maida vaimostæmek andagassi addet ja [ 40 ]mielastæmek sigjidi burid dakkat, guđek boasstot min vuosta dakkek.
Guđad rokkus.
Ale doalvo min gæččalussi!
Mi dat læ?
Ibmel galle i læk guđege gæččalægje, mutto dam rokkusist suågjalæme ja varjalæme ibmelest mi aldsemek råkkadallap, amas bærgalak, [ 41 ]mailbme ja oaǯǯamek min bættet, daihe æppeåsskoi, dårvotesvutti, ja æra stuorra hæppadi ja suddoi min fillit, ja jås dast mi gæččaluvvup, vai mi dalle almaken maŋemusta bidašeimek ja vuoito anašeimek.
Čečad rokkus.
Mutto bæste min bahast erit!
Mi dat læ?
Dam rokkusist mi nuftgo åft sadnai råkkadallap, atte almalaš aččamek buok bahast erit min bæstaši, rubmaš ja sielo, ælo ja gudne bællai, ja go min maŋemus båddo boatta, sån dalle audogas loap migjidi addaši, ja armostes min dam varnotes mailmest erit valdaši lusas
albmasis. [ 43 ]Amen.
Mi dat læ?
Vai ainasrakkan dasa galgam læt nanos, åtte dak rokkusak almalaš aččasæmek dåkkijek ja sust gullujuvvum læk; dastgo ješ sån læ gåččom min nuft råkkadallat, ja låppedam sån læ min gullat. Amen, amen! dat mafsa: ainasrakkan, ainasrakkan, nuft dakkujuvvut galgga!
|
|
|
Njæljad oasse.
|
|
|
Basse gasta Sakrament.
Vuostačedin.
Mi læ gast?
Gast i læk dušše fal čacce; mutto dat læ ǯacce Ibmel gåččomi bigjujuvvum ja
ibmel sadnai åftstattujuvvum. [ 45 ]Mi læ nabbo dat ibmel sadne?
Maid hærramek Kristus, Matthæus maŋemuš kapitalist, sardno: Vuolgget, oapatækket buok olbmuid, ja gastašækket sin ače, barne ja basse vuåiŋa nammi.
Nubbadašši.
Maid adda daihe vækket gast?
Dat suddoid andagassi addujume [ 46 ]dujume dakka, jabmemest ja bærgalaǥast erit bæssta, ja aǥalaš audogasvuođa buokaidi adda, guđek jakkek, maid ibmel sadne ja låppadus cælkka.
Mi læ nabbo dat ibmel sadne ja låppadus?
Maid hærramek Kristus cælkka Markus maŋemuš kapitalist: Gutte åssko ja gastašuvvu, audogassan [ 47 ]dakkujuvvu; mutto gutte i åsko, dubmijuvvu.
Goalmadašši.
Moft bufta čacce daggar stuorra daǥoid dakkat?
Čacce galle daid i daǥa; mutto ibmel sadne, mi čaccai læ åftstattujuvvum, ja åssko, mi dam čaccai bigjujuvvum ibmel sane ala dårvast. Dastgo ibmel sanetaǥa čacce [ 48 ]dušše čacce læ, ja gast i; mutto åftanaǥa ibmel sanin de dat læ gast, dat læ: armo ja ællem čacce ja fastrieǥadæme lavggo basse vuåiŋast, nuftgo Paulus Titussi cælkka goalmad kapitalist: Su vaimolađesvuođas mield sån min læ bæsstam fastrieǥadattem lavgo ja åđđasmattem boft vuåiŋast, gæn arvaset min bagjeli sån læ gålgatam [ 49 ]Jesus Kristus, min bæstamek boft, vai mi, su armost vanhurskesen dakkujuvvum, doaivomek mield, aǥalač ællem arbijægjen dakkujuvvušeimek. Dat læ ainas duot.
Njæljadašši.
Maid arvedatta dalle dat čaccegast?
Dat arvedatta, atte boares suddogas sistamek havkaduvvut galgga bæivalaš [ 50 ]gattamuša ja buoradusa boft, ja buok suddoides ja bahha anestumides guim jabmet; ja atte åđđa olmuš, bæive bæivest, ittet ja bagjanet galgga, gutte aǥalaǯǯat ibmel åudast ællemen læ vanhurskesvuođa ja buttesvuođa sist.
Gåst dat læ čallujuvvum?
Apostal Paulus Romalaǯǯaidi cælkka guđad kapitalist: åftanaǥa Kristusin mi gasta [ 51 ]boft jabmemi læp havdaduvvum, vai, nuftgo Kristus, ačes hærvasvuođa boft, jabmi lut bajasčuoǯǯaldattujuvvum læ, nuft galggap migis åđđa ællemi vagjolet.
|
|
|
Viđad oasse.
|
|
|
Altar sakrament.
Mi læ altar sakrament?
Dat hærramek Jesus Kristus duot rumaš læ ja duot varak, laibe ja vine vuollai Kristusest aldes asatuvvum, vai mi kristalaǯak daid bårrašeimek
ja juǥašeimek. [ 53 ]Gåst dat læ čallujurvum?
Nuft čallek basse evangelium ålbmak Matthæus, Markus, Lukas ja apostal Paulus:
Min hærramek Jesus Kristus, dam ija, go sån bættujuvui, valdi sån laibe, giti, ja doagjali dam ja mattajegjidassas addi, ja celki: valddet ja bårrat: dat muo rumaš læ, mi din audast [ 54 ]addujuvvu; dam dakkat muo muittem diti.
Nuft valdi sån maida gæra ækkedes mallasi maŋŋel, giti, addi sigjidi ja sigjidi celki: jukkat buokak dast; dat gærra dat åđđa testament læ muo varai sist, mak din audast gålggatuvvujek suddoidædek andagassi addujume diti; dam [ 55 ]dakkat, nuft davja go dam jukkamen læppet, muo muittem diti.
Mi avkid læ daggar bårramest ja jukkamest?
Dam avke cælkkek migjidi dak sanek: mi din audast addujuvvu, ja: mak din åaudast gålggatuvvujek suddoidædek andagassi addujume diti; namalassi, atte dai sani boft [ 56 ]suddoidæmek andagassi addujubme, ællem ja audogasvuotta migjidi addujuvvu dam sakramenta sist. Dastgo gåst suddoid andagassi addujubme læ, dast maida ællem læ ja audogasvuotta.
Moft rumaslaš bårram ja jukkam daggar stuorra daǥoid bufta dakkat?
Bårram ja jukkam æva galle daid daǥa; mutto sanek, [ 57 ]mak dast čuǯǯuk: mi din åudast addujuvvu, ja: mak din åudast gålgatuvvujek suddoidædek andagassi addujume diti; Dak sanek åftanaǥa rumaslaš bårramin ja jukkamin, oaivve læk dam sakramentast; ja gutte daid sanidi jakka, sån oaǯǯo maid sanek cælkkek ja dat læ, suddoides
andagassi addujubme. [ 58 ]Gi dåkkalaǯǯan dam sakramenta vuostavalda?
Bårrakættaivuot ja rubmaš rakadubme læ galle čaba ålgåldas bagadus; mutto gælbolaš ja dåkkalaš sån læ, gæn vaimost åssko læ dai sani ala: Dat din åudast addujuvvu, ja: dak din åudast gålgatuvvujek suddoidædek andagassi addujume diti. Gutte daid [ 59 ]sanidi i jake, daihe æppedægje læ, sån gælbotæbme ja dokkimættom læ; dastgo dat sadne: din åudast, vaimo gaibbed, mi ibmeli jakka.
|
|
|
ja balvalegjides oapatet galgga iđđedest ja ækkedest ibmeli råkkadallat.
Iđđedes rokkus.
Iđđedest gåccastaladedin, de časskit galgak ječad basse ruosain ja cælkket:
Ače, barne ja basse vuåiŋa nammi! Amen! [ 61 ]De čibbidad ald daihe čuoǯǯot apostolalaš åsko artikkalidad låkkat galgak ja hærra rokkus, de dam ucca rokkusaš oaǯok låkkat.
Mån gitam du, rakis almalaš ačačam, Jesus Kristus, du æcalaš barnadboft, go dam mannam ija buok vahagest ja hæđest erit dån muo læk varjalam; ja mån råkkadalam dust vela ådna bæive suddost ja buok bahast erit muo varjalet, [ 62 ]vai buok muo daǥok ja åbba muo ællemgærdde dunji dåkkiši. Muo ječam, muo sillum ja muo rubmašam ja buok du gitti mån ravvim. Orrus du basse engel muo lut, arnas bahha vašalaš maidege famoid muo bagjeli nistet! Amen.
De ilolaǯǯan fidnosad! Lavlo maida muttom salma låǥe bakkom birra; daihe færa maid [ 63 ]ibmelbalolašvuotta jurdagi vuollai bigja.
Ækkedes rokkus.
Ækkedest oađđastaladedin, de ječad časskit galgak basse ruosain ja cælkket:
Ače, barne ja basse vuåiŋa nammi! Amen!
De čibbidad ald daihe čuoǯǯot apostolalaš åsko artikkalidad låkkat galgak ja hærra rokkus, [ 64 ]de dam ucca rokkusaš oaǯok låkkat.
Mån gitam du, rakis almalaš ačačam Jesus Kristus, du æcalaš barnad boft, go dam mannam bæive buok vahagest ja hædest erit dån muo læk varjalam; buok muo suddoidam, gåggo boasstot mån læm dakkam, dust andagassi råkkadalam, ja du armogas varjalæmad maida [ 65 ]ådna ija dust råkkadalam. Muo ječam, muo sillum ja muo rubmašam ja buok du gitti mån ravvim. Orrus du basse engel muo lut, amas bahha v ašalaš maidege famoid muo bagjeli nistet! Amen.
Ja de dallanaǥa ja ilolaǯǯan nakkari gitti!
|
|
|
Manak ja balvalægjek boattet galggek roakottum gieđai guim ja gudnalaš lakkai mallasi åuddi ja cælkket:
Buokai čalmek du ala geččik, rakis hærračæmek, ja vuoǥas aige sigjidi [ 67 ]bårramušaidæsek dån addak; lađes gieđad dån ravastak, ja buok hæggalaǯaidad buristsivnadusainad dån gallitak.
Dastmaŋŋel hærra rokkus, ja dam ucca rokkusaš:
Hærramek ibmelæmek, almalaš ačačæmek, buristsivnedifčik migjidi maida daid du addaldaǥaidad, maid du rakis, lađes gieđast mi vuostaivalddep, Jesus [ 68 ]Kristus, min hærramek diti! Amen.
Nuft maida mallasi maŋŋel si dakkat galggek, gudnalaš lakkai ja roakottum gieđai guim cælkket:
Gittet hærra, dastgo sån buorre læ, ja su armogasvuotta aǥalaǯǯat bissta; gittet su, gutte buok sivnadusaides bårratægje læ, gutte šivetidi guottomušaidæsek adda, ja [ 69 ]buldogasai čivgai åudast fuola adna, mak sunji čurvvuk. I sust læk hibmo hæppuš gievrvutti, ige miella suddogas daftai (d. l. fabmoi). Hærra daid dåkkit, guđek sust ballek ja su armogasvuođa vurddek.
Gudne ibmeli aččai! Gudne ibmeli bardnai! Gudne ibmeli basse vuigŋi! gutte algo algost jå læi, ain læ, ja [ 70 ]alelessi aǥalaǯǯat læ. Amen!
Dastmaŋŋel hærra rokkus, ja dam ucca rokkusaš:
Mi gittep du, hærramek ibmelæmek, Jesus Kristus, min hærramek boft, buok du addaldaǥaidad åudast, dån, gutte ælak ja raddijægje læk aǥalašvutti! Amen.
|
|
|
Goatte-taval,
mi ravvagid basse čallaǥist sardno, mai boft juokke olmuš gædnegasvuođaides birra ravvijuvvu
Bisbak jabapak.
Bisb galgga læt mainetæbme, åft nisson boadnja, gocciš, jierbmai, čabadavalaš, goattasis buorre mielast vuostaivaldde, dåkkalaš ærrasid bagadet; gutte jukke i læk, ige [ 72 ]cabmalas, ige nævre vuoito bivdde; mutto vuoigalaš, i ridui, ige hanes; su ječas dalo buorre doaimatægje, gæst gulolaš manak læk buok sivolašvuođain, i åđđasist askolaǯǯan dakkujuvvum; gutte nanosen duot sane sist bisso oapa mield, vai ravvit sån bufta dærvas oapain, ja sigjidi duotvuođa čilggit, guđek vuostai naggatallamen læk. 1 Timoth. 3. Tit. 1 [ 73 ]Maid guldalægjek oapategjidassasek ja sieloidæsek åudast-mårraštegjidi gædnegasak læk.
Hærra evangelium sardnedegjidi asati evangeliumest ællet. Gutte sadnai oapatuvvu buok burid oapatægjasis juokket galgga. Vuorasak, guđek buorre åuđastčuoǯok læk, guoftgærdasaš gudnest adnujuvvut galggek ; [ 74 ]ænemusat si, guđek sane ja oapatæme bargost læk; dastgo čal cælkka: ik njalme čadnat galga vuovsast, mi bargost læ, ja bargge balkas ansašægje læ. Mi råkkadallap dist, veljačak, sin dåvddat, guđek barggamen læk din gaskast, guđek din åudastčuoǯok læk hærrast, ja din ravvijægjek; ja rakisvuođain sin gudnjetet sin daǥoidæsek diti. [ 75 ]Jæǥadækket oapestegjidædek, ja lækket sigjidi gulolaǯak; dastgo sieloidædek ala gæček si læk, nuftgo si, guđek låǥo dakkat galggek, vai iloin si dam daǥaši, amasek šuokkemin, dastgo dat din avkke i læk. 1 Kor. 9. (Luk. 10). Gal. 6. 1 Tim. 5. 1 Thess. 5. Ebr. 13.
Mailmalaš essevaldek. Lekkus juokke olmuš essevaldidi vuolebuš; dastgo [ 76 ]buok essevaldek ibmelest læk asatuvvum. Mutto gutte essevaldi vuostai ječas adna, sån ibmel asatus vuostai adna; mutto gutte vuostai adna, duomo vuollai galgga. Dastgo essevaldi gieđast miekke i læk duše diti; sån ibmel balvalægje læ, mafse sin rangaštam varas, guđek bahast dakek læk. Rom. 13. [ 77 ]Vuolebuǯak.
Addet gæisari, mi gæisar læ. Matth. 22. Darbašuvvu galle vuolebuš læt, i dušše fal rangastusa, mutto maida oamedåvdo diti. Dastgo damditi sigjidi maida væroid di gæssebættet; dastgo ibmel balvalægjek si læk, guđek aido dam åudast bisovaš mårraš adnet galggek. De addet nabbo buokaidi, maid sigjidi [ 78 ]gædnegasak læppet: sunji væro gæsa værro; sunji tuolo, gæsa tuollo; sunji balo, gæsa ballo; sunji gudne, gæsa gudne. Rom. 13. Buok åudemusta mån ravvim, atte vuollegaš adnomak dakkujuvvujek, rokkusak, åudastrokkusak, gittolusak buok olbmui åudast, gonagasai ja buokai åudast, guđek allagvuođast læk, vai rafhalaš ja låđkis ællem mi ælašeimek [ 79 ]buok ibmelbalolašvuođast ja gudnalašvuođast; dastgo dat buorre ja dåkkalaš læ ibmeli, min bæstasæmek. 1 Timoth. 2. Ravvi sin rađđijegjidi ja essevalddidi vuolebuǯǯan læt. Lækket buok olmušlaš asatusaidi vuolebuš hærra diti, lekkus gonagas, nuftgo alemus, daihe oaivveålbmak, nuftgo si, guđek værredakkid rangastam varas sust [ 80 ]bigjujuvvujek, mutto sigjidi gudnen, guđek burid dakkek læk. 1 Petr. 2.
Naitalam ålbmak.
Di boadnjak, jierbmalaǯǯan di galggabættet ællet akaidædek guim, nuftgo rašeb belin ja dakkat sigjidi gudne, dastgo sigis maida ællem anno addaldaga arbim-guoimek læk, amasek råkkadusaidædek [ 81 ]hettijuvvut. 1 Pet. 3. Allet læge boarkak sin vuostai. Kol. 3.
Naitalam nissonak
Lekkusak akak sin ječaidæsek boadnjaidi vuolebuǯak, nuftgo hærrai: nuftgo Sara Abrahami gulolaš læi ja hærranes su gåčoi; ja su mannam di šaddam læppet, go burid di barggabættet dakkat, ja [ 82 ]æppet mange suorgatusast bala. 1 Petr. 3. Eph. 5.
Vanhemak.
Di aček, æppet di galga hattit manaidædek moarrai, amasek si hærdotuvvut, mutto bajasgæsset sin bagadussi ja hærra ravvagidi. Eph. 6. Kol. 3.
Manak.
Di manak, jægadækket [ 83 ]vanhemidadek hærrast, dastgo dat vuoigad læ. Gudnjete ačad ja ædnad! Dat vuostemuš bakkom læ låppadusain, namalassi, vai dunji burist gævva, ja vai gukka ædnam ald dån oaǯok ællet. Eph. 6.
Balvalægjek, balka ja bargo olbmuk.
Di balvalægjek, jægadækket din aigalaš isedidadek baloin [ 84 ]ja doargestemin vaimodek åftgærdasašvuođast nuftgo Kristusi; æppet guoftelašvuođain, sin lakkai, guđek suddogasaidi viggek dåkkit; mutto Kristus balvalegji lakkai, vai ibmel dato vaimostædek dakkabættet, hærra buorre mielast balvaledin, ja æppet suddogasaid, dieđededin, maid burid juokkaš dakka, hærrast dat sunji fast mafsujuvvu, [ 85 ]lekkus balvalægje daihe ised. Eph. 6.
Isedak ja æmedak.
Di isedak, dakkat di maida damanaǥa sin vuostai, ja hæittet aitemest, dieđededin, hærradek almest læ, ja suddogasai allagvuođa bællai i sån gæča. Eph. 6.
Nuorra olbmuk.
Di nuorak, lækket vuorasidi [ 86 ]vuolebuǯak, ja čiŋatækket ječaidædek vuollegašvuođain; dastgo ibmel čiævlas olbmui vuostai čuoǯǯo, mutto vuollegaǯǯaidi armos sån adda. De damditi vuollanækket ibmel væǥalaš gieđa vuollai, vai aigestes sån din aledifči. 1 Petr. 5.
Læskak.
Gutte rieftes læsk læ ja oarbes, ibmel ala doaivos bigja, [ 87 ]ja råkkadallamin ja čuorvvomin sån bisso ija ja bæive. Mutto gutte oaǯes himo mield ælla, ælededines jå jabmam læ. 1 Tim. 5.
Særvvegådde.
Æce guoimad nuftgo ješ ječad; dastgo buok bakkomak dam sanest orruk. Rom. 13. Ja bissot buok olbmui åudast råkkadallat! 1 Tim. 2.
|
|
|
Prentijume mædadus.
Pag. 8. lin. 7. gunji, låǥa: dunji.