Edeilöl niludik

Kon yofik se flentänapük.

Ebinos sembalna edeilöl sembal. Aliko ecedom oki edeilöl. Bi at teföl lifom nog adelo, onemob omi baliko R. demü koven. Pos maläd ze lonedik iniludom semdelo, das binom-la edeilöl, e nos ekanos sumön ome niludi at. R. ebinom ze liegik, nepematöl e bäledik yels za 50. In del sembal idesetuvom me kludam levemo makabik, das uxogebom in vigs tel kopanämis oka e omutom lüvön tali at jönik in vendel dela balsefolid. Palefans omik igeboms vanliko tikavi lölik okas, e domamedinel oma ilesagom, no kanön komipön ta luced fümik posanela. R. ebinom edeilöl; atos leno ekanos padotön. Eflagom fovo nosi ka das palefans sötoms kudön plo sepüb e seitön omi in kofin. Tlepafuliko löfiks oma estanoms zi om, du »edeilöl« esagom omes leblamis biedikün, das tölatoms omi so jemodiko.

»Ag, binols vemo lejekik!« evokom denu e denu. »Li-binos pedälol, letön meni nepesepöl! Dels tel binob ya edeilöl, e no kudols, das pasepob! Si, si, Bernard e Coupier, lulogolsöd obi ga, ka if no klödols, das binob edeilöl!«

Ab ni Bernard ni Coupier evotoms logimi, e nek emogolom de stanöp oka, al büdön sepami. Nu R. evedom vutik e evokom, pefleköl al nef omik, kel estanom lä fin löpik beda:

»Foviko givolöd komiti, das funapoleols kömoms, foviko! e timilo büdolöd, deblinön kofini obik, voto osägelütob oli!«

Man yunik ezilogedom nekonsäliko, du edeilöl eglugolom denu disü bedateg. Ab foldidüp bal egolom, nendas sembal läsölas enolom konsäli plo om. Fino nef esumom häti e elüvom cemi. In süt man yunik edunom namis in blitapoks e ezilogom. Elogedom pöteki, kel iblünom medinis nöke omik du maläd. Nef enütlidom e esäkom konsäli de pötekel. At smilöl esagom: »Sagolös te nöke obik, das mekomöd sepön oki ko sepam oka.« Zuniko man yunik elüvom pöteki, egolom in süt e efiläbom zigadi. Ba, etikom, nök oba elesustanom de edeilöls du mobin obik. Ven ebeigolom ve bans cinänik, elogom fleni, kele ekonom mizidi oka. Flen esmilom begino, ab pemufälöl täno demü lügöf öma, eblüfom tlodön omi e esagom: »Kikod ibo no säkol konsäli de dokel Alibert? Binom medinel tikälafulikün, keli sevob!« »Liko kanomöv yufön obe?« nef egepükom develölo.

»Benö, kanol ga luüno blüfön osi!«

Nef emeditom e egesagom: »Vö, blüfön luüno kanonöv!«

Ko vöds at egolom vegi al löd dokela Alibert.

Du konam mana yunik mediniel no ekanom gekipön smilami, ab elilom ko senitöf jeni selednik e estopom omi te sotimo, al säkön bäledi edeilöla niludik, modi tölatama medinik elsik, duli maläda ». . . e domamedinel omik enesiom ädelo tölatamai fovoik«, man yunik efnom nunodi; »no vilom fovo denukömön«.

»Sis kiüp nök ola nevilom fidön?« Dl. Albert esäkom.

»In vig lätik ekanobs nog kodedön omi, fidön bosi; ab sis dels tel et, kelüp niludom oki edeilöl, enedälom fefiko, blinön smabovi in cem oka. Sis düps 49 binom löliko cunik (nen fid).«

»Benö, söl oba«, Alibert esagom pos meditam blefik; »logobsös; kömob ko ol.«

Su veg man yunik ekonom medinele dabalodis nulik e egivom ome so magi ze smilik stada omik as nef pesägelütöl lafo. - Alibert esmülom.

»Söl dokel«, nef esagom ko vög yofik, ven etlidoms in dom nöka, »kipol in nams olik Cäsar e läbi omik!« Ibo nef elabom nemi Cäsar!

Bevüno nök edeilöl, keli mogol nefa istilälom boso, estadom in ladälod ze gälik.

»Pasepob! pasepob!« elovotonom plo ok - »u nef obik sötom pönitön osi!«

»Fi!« esagom dokel, tlidöl in cem, »is binom vo lut jekik!«

Du vöds at »edeilöl« esulüodom oki in bed.

»Finö!« evokom, kos-tenöl medinele lamis, »fino men! men kel - - Tuvol also, das lut badik binom is, söl oba? Atosi vilob klödön! Tikolös ga, binob vo ya edeilöl sis dels tel!«

»Beno, beno, te takedo!« medinel esagom.

»E lumans at«, R. efovom pükön, »nesioms be sepami! Säkob oli, kikod? O, ekoyuloms ko medinan oba!«

Alibert etlidom len bed e esäköm^[1] »Li binol also edeilöl?«

»Sis düps . . .«

»Folsejöl, si, si! - logon osi dido.«

Alibert egolom da cem, täno epladom oki al fin löpik beda, sagöl: »Mekobsös foviko plepadamis al sepam.«

R. edlemom sukü gälod, Alibert ezogom ome bedategi ovi lils e esagom al palef: »Vilolsös, begö, pladön litis tel pefiläböl su tab at lä bed - so - manifolsös nu litöpi - gudiko. - Nolol, kisi mutol dunön,« efovom fleköl oki al nef. - »Begob oli, büdön deblinön obe goki yunik e fladi vina de Bordeaux. No egöledob, e du mobin olik sembal mutom blibön lä ‚fün‛«. Ko vöds at Alibert esiadomok su söf, esetenom futis e eluyümom oki koveniko. Täno valiks elüvoms cemi, lobedöl vipi medinela.

»Söl oba«, medinel esagom pos pand,^[2] »calablig obik mütom obi, ladetön säkis anik al ol.«

»Begob, söl oba!«, »edeilöl« egepükom disü bedateg.

»Klödob, söl oba, ebiselogol zidi, kel erivom oli, e etikol nedoto dö om.«

Mufam evedom logik disü bedateg; edeilöl edeselogilom ko log bal e esagom: »Dälolös, söl oba, mutob sagön ole, das labob tefü pün at plisipis lefümik. Elifob as filosopel.«

»No dö atos evilob pükön ko ol«, medinel eropom; »stümob suadi; ab logob, labol famüli. Emekol nedoto büadotis olik?«

»O! ya sis tim lonedik, söl oba!«

»Klu lätavil ola?«

»Binom us!« edeilöl evokom, ezogom lami se bed e ejonom al penädatab.

»E no vipol votön bosi tefü büads at?«

»Lenos! ga si . . .« efovom, »labob slopi, nesevön lätavili oba, al pönön nefi obik, kel no evilom letön obi pasepön.«

In timil at dünel enitlidom, blinöl göledi Alibert ebüdom pladön tabi len „funabed“ e ebeginom gebön bösetiko neifi e foki.

»Li ematol nevelo, söl oba?«

»O, God sötom savön obi!«

»Benö! mat labom i flanis lesumik oma.

Vom smajönik, löfadigik . . .«

Dokel egivom bepenamis anik, edeilöl no ejinom vemo pelegälöl; ab egepükom - e al kanön dunön kovenikumo atosi, egejokom bedategi.

»Fögivolös«, medinel esagom süpito, »no li vilol gutön balna de gokaflitad at?«

»Li ob?« R. esagom vemo estunöl.

»Binom bizugik, logolös ga!«

»Li ob?«

»Si, si, zelado!«

»Ab kisi tikol? Binob edeilöl sis dels tel!«

»Kis dämos?«

»Cogol!«

»Leno! pükol ga! Klu kanol i fidön.«

»A!« edeilöl esagom, estunöl sukü blöfam at. Dokel ezogom koegini se flad, efulom gläti, evagom omi e esagom: »Sikö! - Labol . . . Elabol vinakavi gudik!«

»O si! Pato vins de Bordeaux! smelolös ga balna, väp at, novo-li?«

»If no mutoböv dledön, binön nemükik, begoböv oli, degivön obe bäseti bal u tel.«

»Pidob, pidob ladliko«, edeilöl esagom lifliko, »labob vo it so nemödo.«

»Bi binol edeilöl, no nedol ga fovo vinis! No odlinol fovo aniki.«

R. ejinom estunöl. Medinel no eflagom fovo dafulami vipa omik, sod efovom bepükami. Pos foldidüp bal „edeilöl“ esiedom in bed esulüodöl.

Pötü suflagam kilid efidom, nen tapük mödik, gokaflitadi e edlinom gläti vina. Esmekos ome gudiko, äs ejinos, e Alibert emutom sägo neletön omi, dat no efidom tu mödo.

Kon obsik binom pefinöl. Dels jöl latumo R. eliladom denu gasedis in kaföp T. e nef pilasumom denu in ben e gön nöka.

Also dokel Alibert edunom milagi e esanom edeilöli.

Se Volapük: Gased al pakam Volapüka 1875, Nüm: 7, Pads: 6-8, Nüm: 8, Pad: 7, Nüm: 9, Pads: 7-8.

1. Bükapök; pla: esäkom.
2. Jiniko bükapök; pla: paud?